Tulevan terkan tunnustukset: Summer And Sun

Harjoittelu siis loppui, ja kesäloma alkoi. Tai kesäloma ja kesäloma.... En muista kuinka paljon olen kesätöihin liittyen tänne kirjoitellut, todennäköisesti en kuitenkaan kovin paljoa. Siispä, aloittakaamme aivan alusta. Muistanette nimittäin kuitenkin, kun mielenterveysharjoittelun aikoihin hehkutin, kuinka paljon tykkäsin siitä paikasta, ja myös siitä että siellä ei niin paljoa tehty mitään erikoisia toimenpiteitä (vaikka loppujen lopuksi ihastuin myös "perus" osastotyöhön :D)? No niin. Sehän oli samoihin aikoihin, kun päätin että todellakin lähden sinne vaihtoon. Niimpä päätin tammikuussa kesätyöhaun alkaessa, että voisi olla kiva hakea johonkin mielenterveyspaikkaan. Kuitenkin, koska halusin pitää vaihtoehdot avoimena, laajensin aluetta myös muihin potentiaalisiin paikkoihin, jotka olisivat ehkä vähän erilaisia, kuin missä olen tähän mennessä ollut. Tärkein kriteeri oli kuitenkin, että edelliskesän tapaan en palaisi vanhempien paikkakunnalle, vaan jäisin opiskelupaikkakunnalle. Ensinnäkin kesän vietto siellä houkutteli, mutta toiseksi koti-ikävän määrä olisi varmasti syksyllä vaihdon koittaessa kasvanut triljoonakertaisesti, mikäli olisin ensin viettänyt kesän kotona (, jossa ei ensinnäkään melkein ikinä ole yksin). Tosin ympäristön painostuksesta laitoin kuitenkin myös viestiä edelliseen työpaikkaan. Lisäksi laitoin ensimmäiseen harjoittelupaikkaan, ja sinne osastolle missä olin harjoittelussakin, hakemukset. Kieltämättä harmittaa näin jälkeenpäin, että noista kahdesta viimeisestä tuli hylkäys, vaikka silloin en ihan tosissani ehkä niitä hakemuksia laittanutkaan.

Loppujen lopuksi kävin täällä kahdessa haastattelussa. Toinen paikka oli sellainen, että sinne olisin ensisijaisesti halunnut ihan sydämeni pohjasta, ja koska haastattelu meni hyvin (ja haastattelijan kommenttien perusteella olin jo lähes varma paikasta) jätin menemättä erääseen kolmanteen haastatteluun. Jälkeenpäin ajateltuna myös se harmittaa, mutta eipä tuolle enää voi mitään. Onneksi sentään tuosta toisesta paikasta tuli hyväksyvä vastaus. Paikka on aikailailla saman tyylinen mitä viimevuonnakin, eli ikäihmisten parissa ollaan vieläkin, mutta silti ihan erilainen. Tuolla järjestetään jonkin verran toimintaa myös paikan ulkopuolisille, ja paljon enemmän kaikenlaista viriketoimintaa, ryhmiä yms. Mikä on tosi kiva. Ensimmäinen ajatukseni paikasta tosin oli, että mitenkähän tulen tuolla koko kesän viihtymään.... Talo on iso, ja varsinkin aamuisin ja iltaisin pesujen aikaan on kiireistä. Lääkehoitolupia mulla ei myöskään tuolla ole, ja tulevaisuudessa ehdin antaa näytön luultavasti vain suun kautta annettavista lääkkeistä. Lääkehoitoa ei siis siinä mielessä myöskään juurikaan tule, toisin kuin viime kesänä. Onhan tuolla muutenkin ihan erilaista, kuin osastolla sairaanhoitajaharjoittelijana. Nyt vähän aikaa paikassa olleena voisin kuitenkin sanoa, että siellä on ihan mahdollista viihtyä ainakin nyt tämä kesä. Työkaverit on mukavia, ja siellä on monta muutakin kesätyöläistä jotka on aloittaneet nyt vähän aikaa sitten. Myös asukkaat on suurimmaksi osaksi mukavia. Ja nyt kun päivärytmi on jo vähän tuttu ja asukkaatkin alkaa käydä päivä päivältä tutummiksi, on helpompi toimia yksinkin, eikä tunne olevansa enää kokoajan ihan niin hukassa :).