2013

Monessa blogissa ja facebook - päivityksessä on näkynyt näitä "tapahtu vuonna 2013" - tiivistelmiä, ja meinasinkin nyt työntää omankin lusikkani soppaan. Blogihan ei ole vielä kauaa ollut pystyssä, ja on vieläkin hieman alkutekijöissään, mutta mikäli jotain kiinnostaa, niin tässä on tiivistelmä mun kuluneesta vuodesta ja vähän tulevaisuudenkin suunnitelmista:

Vuonna 2013.....

# Opiskelin ahkerasti (no, yritys hyvä kymmenen!) mm. farmakologiaa, kirurgiaa, lastentauteja, synnytysoppia, englantia.... Ja lisäksi harjoittelin muun muassa vauvan kylvettämistä, kanylointia ja dreenin käyttämistä.

# Olin kesätöissä vanhainkodilla, ja sain mielestäni paljon lisää uusia taitoja ja tietoja sekä kehityin myös hoitajana. Meillä oli myös monikulttuurinen työyhteisö, ja oli mielestäni kiva päästä tutustumaan toisesta kulttuurista tuleviin sekä heidän kanssaan työskentelyyn! Myöhemmin jopa lisättiin joidenkin kanssa toisemme facebook - kavereiksi... ;).

# Hyvästelin rakkaan lemmikkimme

# Näin paljon kavereitani, ja junailin myös useampaan otteeseen yökylään

# Opettelin hyväksymään, että "harjoitus tekee mestarin", eikä ole häpeä uusia koe tai epäonnistua kanyloinnissa vielä toisella tai kolmannellakin yrityskerralla

# Rakastuin - nimittäin televisiosarjoihin! Löysin liiankin monta ihanaa uutta sarjaa, mm. Glee, Modern Family, Uusi päivä... Televisosarjojen lisäksi koukutuin mm. Nälkäpeliin.

# Aloin hahmottelemaan mielessäni opinnäytetyön aihetta, ja keksinkin jo aihepiiriin, jonhon tuleva työni tulee liittymään (varsinainen, tarkempi aihe on vielä hieman hukassa, mutta eiköhän se tässä muovaudu, kunhan koulussakin alkaa opinnäytetyöhön liittyvä kurssi)

# Sain kerättyä itseeni tarpeeksi rohkeutta, ja tein viimein päätöksen vaihtoon lähtemisestä! Tarkemmat suunnitelmat ja toimet sen toteuttamiseksi ovat vielä toistaiseksi tekemättä, mutta sen verran olen kuitenkin saanut tehtyä, että olen ottanut selvää vaihtokohteestani (se jääköön ainakin toistaiseksi vielä pimentoon). Tarkoitus olisi nyt heti koulun alkaessa ryhtyä muihinkin toimiin vaihdon suhteen, jotta saisin opinnot järjestettyä, ja vielä haettuakin sinne vaihtoon. Vaihto siis tapahtuisi ensi syksynä ja kestäisi 3 kuukautta.

# Suoritin mielenterveystyön harjoittelun, ja sen myötä kokemuskassaan kertyi taas lisää kolikkoja. Nyt olen mielestäni jälleen valmiimpi kohtaamaan potilaat, ainoastaan työyhteisössä toimiminen vaatii selkeästi lisää harjoittelua. Harjoittelun myötä huomasin myös pitäväni rauhallisemmasta työskentelystä. Nyt mietinkin, että viimekesän työpaikan lisäksi kesällä voisi olla mukavaa työskennellä myös jossain vähän vastaavanlaisessa paikassa (tai esim. päivätoiminnassa).  Voi olla että alkutalvesta lähtee siispä tuöhakemus myös jonnekin muualle, kuin viime kesän työnantajalle... ;). Tarkoitus olisi myös ryhtyä tulevaisuudessa vapaaehtoistyöntekijäksi, sillä mielestäni se voisi olla hommaa, jossa olisi parhaassa tapauksessa monia samoja elementtejä, kuin mitä tuolla harjoittelussa (sekä mitä on aikaisemmin tullut vastaan - ja myös uusia juttuja!). Lisäksi siinä pääsisi kehittämään sitä muiden kanssa toimimista ja omien mielipiteiden esiin tuomista (ja se toivottavasti näkyisi taas niissä työyhteisötaidoissa). Toki niitä taitoja harjoitellaan myös koulussa ja tulevissa harjotteluissa, mutta koen että vapaaehtoistyö on tärkeää toimintaa, ja se voisi antaa myös minulle paljon.

# Harjoittelun myötä vahvistui myös kokemukseni siitä, että olen kaikesta huolimatta oikealla alalla, ja nimen omaan terveydenhoitotyön opintoihin hakeutuminen oli minulle oikea valinta

# Varasin kevään harjoittelupaikat, ja nyt odottelenkin vain jännityksen ja kauhun sekaisin tuntein, mitä tuleman pitää

# Tutustuin moniin uusiin ihmisiin

                                                HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2014!

Harjoittelusta

5vk syöksyi ohitse niin nopeasti, että vasta nyt ehdin tännekin kirjottelemaan. Olin siis harjoittelussa mielenterveyskuntoutujien hoitopaikassa, joka oli tavallaan laitoksen ja asumisen välimuoto. Meidän potilaat oli tosi vaihtelevan tasoisia, osa oli jo paljon paremmassa kunnossa kun sitten taas joillakin oli ihan selkeitä psykoottisia oireita ym. Ongelmia heillä oli myös ihan laidasta laitaan, ja jokaisella vaihteli se olotila aika paljon, et oli huonompia ja parempia päiviä tai jaksoja. Suurin osa oli nuoria aikuisia, mut oikeestaan ihan laidasta laitaan oli eri ikäistä porukkaa.

Tänään mulla oli siis viimeinen päivä, ja samalla palautekeskustelu. Palautetta tuli niin positiivista kuin sitten sellaistakin, missä mulla olis kehitettävää. Kaiken kaikkiaan harjottelu meni kuitenkin hyvin, ja voin sanoa viihtyneeni paikassa hurjan paljon. Positiivista palautetta tuli potilaiden kohtaamisesta ja ryhmätuokioiden vetämisestä, sekä mm. työaikojen noudattamisesta, mutta kehitettävää olis vielä työyhteisötaidoissa sekä vastuun ottamisessa (omasta oppimisesta). Aika pitkälti samoja asioita olin itsekin kirjoitellut omaan itsearviointiini, ainoastaan ehkä vasta nyt myöhemmin on tajunnut, että mulla olis siis ihan tosi paljon kehitettävää työyhteisötaidoissa. Tai jotenkin et ehkä kuitenkin enemmän omassa mielessäni keskityin liian paljon vuorovaikutukseen niiden asukkaisen kanssa, tai siis että olis pitänyt paljon tietoisemmin pyrkiä kehittämään myös työyhteisötaitoja. Ainut asia mikä jälkeenpäin jäi harmittamaan kirjallisessa palautteessa, oli kohta jossa puhutaan kontaktin ottamisesta. Koska minä kyllä ymmärrän, että ohjaaja tarkoitti sillä suhdetta muihin työntekijöihin, mutta sen vois ymmärtää niinkin etten ottanut itse lainkaan kontaktia asukkaisiin. Mikä taas ei pidä lainkaan paikkaansa, itseasiassa se sujui jopa pelättyä paremmin. Ennen harjottelua mua pelotti siis hirveästi juurikin se kontaktin ottaminen niihin asiakkaisiin, ja vuorovaikutussuhteen luominen heihin. Mutta ihan hyvin loppujen lopuksi sain kuitenkin vuorovaikutussuhteen rakennettua, ainakin omasta mielestäni. Ja ehkä jotain voisi päätellä siitäkin, että lähtiessäni muutamat kyseli koska palaan takaisin... (Näillä näkymin en ainakaan ihan heti, mutta kiinnostais ehkä jossain vaiheessa heittää tonne keikkaa.)

Palautekeskustelun aikana harmitti ja kiukutti saatu negatiivinen palaute. Siitäkin huolimatta, että olin heidän kanssaan samoilla linjoilla. Tai ehkä juuri sen takia: tiesin, että he on oikeassa. Nyt myöhemmin mieli on kuitenkin jo tasoittunut, ja pystyy paremmin taas huomaamaan ne asiat, joissa kuitenkin kehityin jakson aikana. Ja niitähän on paljon. Kaiken kaikkiaan ehkä sellanen hoitajan identiteetti ja taito kohdata se asiakas/potilas kehittyi hurjan paljon. Erityisesti positiivinen fiilis tuli, kun mulle kommentoitiin että erään meidän uudemman asukkaan kohdalla oikein huomas sellasen ammatitaidon tms., kun hän selkeästi oli enemmäin sellanen keiden kanssa olen aikaisemmin ollut tekemisissä (kehittymistä on siis huomattavissa!). Ja se mikä on huomattavaa, on että varsinkin tänään kun mietin kuluneita viikkoja, tajusin että ainakin tällä hetkellä nimenomaan tän tyyppinen työ olis sellanen mitä tykkäisin vastaisuudessa tehdä. Voi olla että mielipide muuttuu sitten keväällä kun pääsee sisätaudeille ja kirralle, mutta mä kyllä tykkäsin ihan älyttömästi siitä hoitotyöstä tuolla: sen sijaan, että olis pitänyt osata jotain "temppuja" (vaikka tottakai tuollakin piti pistää ja jopa tehdä haavahoitoja, ja sairaanhoitajat huolehti mm. labrojen ottamisesta), oli erilaisia ryhmätuokioita (ruoan laittoa, askarteluja, aistituokioita...), istuskeltiin katselemassa televisiota, käytiin kaupassa, keskusteltiin, pelattiin, järjestettiin itsenäisyyspäiväjuhlaa.... Toki esimerkiksi tuolla sitten oli myös väkivallan uhka aina läsnä, eikä kaikki tietenkään aina sujunut niin ideaalisti, mutta siis ylipäätään tollanen vähän tavallaan rauhallisempi työskentely vois olla se mun juttu. Ja siis sellanen, missä ehtis ihan aidosti kohdata sen ihmisen. Perhekoti, kouluterveydenhuolto, neuvola, päivätoiminta, jotkut kuntoutusosastot..... Esimerkiksi juuri kesällä tykkäsin olla siellä vanhainkodilla, vaikka tokikaan vanhainkodit ei aina niin rauhallisia ikävä kyllä ole. Ehkä just senkin takia terveydenhoitaja on mulle sopiva alavalinta, ja muistan meidän opettajan joskus sanoneenkin että terveydenhoitajaksi usein hakeutuukin sellaiset vähän rauhallisemmat. Toisaalta on kiva, että on vaihtoehtoja mistä valita, ja että tässä opiskelujen aikanakin pääsee kokeilemaan ja näkemään monenlaista! Seuraavana sitten keväällä on kirra, ja voihan se olla että innostun vaikka siitäkin samalla tavalla ;).

Hyvää joululomaa kaikille! Itse saan viettää nyt ihanan pitkän loman, ja yritän mahdollisuuksin mukaan vältellä koulukirjoja. Pari koulutyötä pitäis kuitenkin väsätä, ja ajan kuluksi kävin myös vähän kirjastossa...